Alussa oli sana

Sana oli Jumala

Tämä seuraava kohta antaa meidän kannalta kaikkein tärkeimmän merkityksen sanalle:

Sana tuli lihaksi

 Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala.

Hän oli alussa Jumalan luona.

Kaikki on syntynyt hänen kauttaan. Ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.

Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo.

Valo loistaa pimeydessä, eikä pimeys ole saanut sitä valtaansa.

(Johanneksen evankeliumi, luku 1:1-5)

 

 

Tämä edellä ilmoitettu Raamatun paikka voi jäädä ensi lukemalla epäselväksi ja siksi on paikallaan selittää se perusteellisesti:

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Joh. 1:1-5)

 

Evankeliumi Johanneksen mukaan

Evankeliumin ensimmäinen jae muistuttaa suuresti 1 Moos 1:1 jaetta. Kun 1. Mooseksen kirja alkaa alusta, Jumalan luomistyöstä, Johanneksen evankeliumi lähtee iankaikkisuudesta, ennen tätä alkua olevasta ajasta. Johannes korostaa, että Jumalan luova Sana on persoona, joka on iankaikkinen ja olemukseltaan Jumala.

Tämä Sana, joka oli saattava langenneen luomakunnan jälleen Jumalan yhteyteen, oli alussa Jumalan luona täydellisessä sopusoinnussa hänen kanssaan. Kyseessä ei voinut olla Jumalaa alempiarvoinen olento. Sanalla "oli" on ehdoton merkitys: se on ollut jo ennen kuin aikakaan oli alkanut. Sana on itsensä ihmiskunnalle ilmoittava Jumala.

Kaikki Jumalan ulkopuolella oleva on saanut syntynsä hänen Sanansa välityksellä. 1 Moos 1 auttaa ymmärtämään tätä jaetta. Jumala sanoi, ja tapahtui niin. Jumala suoritti luomistyönsä Sanan voimalla. Sana ilmaisi hänen tahtonsa. Jumala luo ja puhuu ihmisille Sanan avulla.

Elämä ja valkeus kuuluvat Johanneksen evankeliumin luonteenomaisimpiin sanoihin. Elämän lähde on luonnollisesti myös valon lähde. Sanan tuleminen ihmiseksi merkitsi elämän ja valon saapumista maailmaan. Nämä kaksi sanaa ilmaisevat kaiken voiman ja siunauksen yhteismäärää. Sana ilmoittaa kaiken, mitä Jumala on, niin että ihminen voisi tulla siksi, miksi hänet on tarkoitettu.

Valo on voittamaton. Kun avaa pimeän ja valoisan huoneen välisen oven, valo voittaa pimeyden eikä päinvastoin. Todellinen valo loistaa aina, mutta se valaisee vain ne, jotka ottavat sen vastaan. Pimeyttä on langenneen ihmiskunnan synti ja epäusko. Tämä pimeys vihaa valoa eikä ota sitä vastaan, 3:19. Ihmisen pimeydellä ei ole valtaa sammuttaa valoa. Sana "katalambanè" merkitsee myös, että ihminen ei pimeydessään pysty käsittämään valoa.

 

Seuraavaksi voit siirtyä tutkimaan Elämän Sanaa